Syyskokous ja esitelmä poliisikoirista

Syyskauden viimeinen kokous pidettiin 26.11.2020 klo.19.00 perinteisesti Karjatalolla (Pro Agria).  Puheenjohtajamme Ahti I. Pohjonen toivotti kaikki paikalle tulleet tervetulleiksi. Kokoukseen osallistui 13 kerhomme jäsentä. Kokouksissamme noudatamme edelleen Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) antamia turvallisuusmääräyksiä, jolla pyritään minimoimaan koronaviruksen leviämisriskiä.

Kuva: WTC-Turku

Kehotamme kerhomme jäseniä käyttämään suojamaskia missä se vaan on mahdollista ja noudattamaan muutenkin annettuja turvallisuusohjeita. Jos epäilet saaneesi koronavirustaudin, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Joissakin kunnissa Omaolon oirearvion kautta voi varata ajan testiin tai Omaolosta saa ohjeet ajanvaraukseen. Tutustu www.omaolo.fi sivujen ohjeisiin, joka auttaa arvioiman hoidon tai palvelun tarvettasi. Lisätietoja saat www.thl.fi sivuilta

Vallitsevasta korona-pandemiasta THL:n julkaisemat tuoreimmat tiedot kertovat, että 14 pv:n  seurantajakson aikana (16.–30.11.) on todettu 5.493 uutta tautitapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus vaihtelee suuresti maamme eri kunnissa. Edellisellä neljäntoista päivän seurantajaksolla (1.11.–15.11.) vastaava luku oli 3.019 uutta tapausta. Lisätietoja löydät www.hs.fi/
kotimaa linkin kautta.  Olkaamme varovaisia liikkuessamme paikoissa missä on korona-viruksen tartuntavaara! Pese kätesi aina kun tulet ”kauppareissulta” vaikka olet käyttänyt käsidesiä. Olkaamme muutenkin tässä asiassa esimerkkinä muille! Käytä maskia aina, jos tuntuu siltä, että siitä on hyötyä.

Kerhomme sääntömääräinen syyskokous 2020 pidettiin 26.11., klo.19.00 alkaen. Puheenjohtaja Ahti I. Pohjonen avasi kokouksen, toivottaen paikalle tulleet tervetulleiksi. Suoritettiin puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan valinta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ahti I. Pohjonen, sihteeriksi kutsuttiin Seppo Kuokkanen ja pöytäkirjantarkastajiksi Pertti Ratia ja Timo Luostarinen. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi. Todettiin, että paikalle oli tullut 13 kerhomme jäsentä. Kokouksen sihteeri Seppo Kuokkanen esitteli toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin muutoksitta. Jäsenmaksuksi ehdotettiin 48,- €/ vuosi ja nuorisojäsenille 19,50 €, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Rahastonhoitaja Harry Jääskeläinen esitti talousarvion vuodelle 2021, joka hyväksyttiin sellaisenaan. Päätettiin, että hallituksen lukumäärä noudattaa sääntöjen 13§ määrättyä tasoa. TiRUK:n hallitus vuonna 2021 koostuu puheenjohtajasta, 2 varapuheenjohtajasta, jäsenupseerista, nuoriso-upseerista, rahastonhoitajasta, veteraaniperinteen yhteysupseerista, nettiupseerista, sihteeristä, 1. ampuma ja 2. ampumaupseerista sekä kerhomestarista.

Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Maunuksela, 1 varapuheenjohtajaksi Per-Olof Åstedt, 2 varapuheenjohtajaksi Sakari Hannula, sihteeriksi Seppo Kuokkanen, jäsenupseeriksi Ahti Pohjonen, nuorisoupseeriksi Marko Voutilainen, rahastonhoitajaksi Harry Jääskeläinen, veteraani-perinteen yhteysupseeriksi Erkki Puumalainen, nettiupseeriksi Mika Kuokkanen, 1 ampumaupseeriksi Henri Hölttä, 2 ampumaupseeriksi Matti Leino ja kerhomestariksi Eero Salminen. Toimintavuoden tilintarkastajaksi valittiin Pertti Ratia ja varalle Esa Järveläinen. Valtuutettiin hallitus valitsemaan edustajat liittokokoukseen. Muista henkilövalinnoista saatte lisätietoja pyydettäessä.

Poliisikoiratoiminta Suomessa  

Kuva: P. Åstedt

Esitelmän poliisikoiratoiminnasta Suomessa piti kerhomme uusi puheenjohtaja Mikko Maunuksela. Ennen esitelmää Mikko kertoi itsestään seuraavaa: – kertoi syntyneensä ja kasvaneensa Pohjanmaalla, nyt 64 v., muutti pääkaupunkiseudulle v.1977, aloittaen tuolloin Helsingissä nuorempana konstaapelina, vuodesta 1982 mukana poliisikoirapartiotoiminnassa, vuonna 1991 nimitys ylikonstaapeliksi ja kenttäjohtajaksi, v. 1997 suoritti poliisien päällystöopiston, v.2000 nimitys komisarioksi ja 01.05.2013 ylikomisarioksi, mistä virasta jäi eläkkeelle toukokuussa 2016. Toiminut lähes koko uransa aikana poliisikoirien kasvatustehtävissä ja viimeksi  Poliisikoiralaitoksen johtajana Hämeenlinnassa.

Esitelmän alussa Mikko kertoi taustoja poliisikoiratoiminnasta, koirien hankinnoista, kasvatuksesta ja poliisikoiratoiminnan historiasta. Poliisikoirat ovat koiria, jotka on koulutettu poliisien työkäyttöön. Useissa maissa poliisikoirayksiköistä käytetään nimitystä K9, joka viittaa englannin kielen ääntämykseen ”keinain”, mikä puolestaan viittaa englanninkieliseen sanaan ”canine” eli koiraeläin.

Suomen ensimmäinen poliisikoira oli nimeltään Hektor von der Volmeburg. Kyseinen poliisikoira sekä kolme muuta poliisikoiraa tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1909. Suomen ensimmäiset poliisikoirat työskentelivät Helsingin poliisilaitoksella. Poliisikoirien virallinen koulutus ja jalostus aloitettiin vuonna 1909. Samaan aikaan alkoi myös virallinen koiraohjaajien koulutus, sillä Imatralle perustettiin kyseisenä vuotena Valtion poliisikoirasiittolan lisäksi koirankuljettajakoulu. Valtion poliisikoiralaitos siirtyi Hämeenlinnan Rinkelinmäelle vuonna 1927 ja sijaitsee siellä edelleen. 1960- ja 1970-luvuilla poliisikoiratoiminta kehittyi ja lisääntyi todella huomattavasti. Silloin poliisikoiria aloitettiin partiokoirakoulutuksen lisäksi erikoiskouluttamaan huume- ja pommikoiriksi. Vuonna 1990 koulutettiin Suomessa ensimmäiset ruumis -ja palokoirat. Poliisikoiralaitos hankkii ja omistaa kaikki poliisikoirat. Poliisikoiralaitoksessa ei kouluteta koiria, vaan ohjaajia, josta kukin kouluttaa valitsemansa koiran saatujen oppien mukaisella tavalla.

Poliisikoiratoiminta nykyään

Kuva: Yle.fi

Suomen poliisilla on käytössään suunnilleen 260 poliisikoiraa, joita ohjaa noin 240 koiraohjaajaa. Partiokoiria on n.170 kpl. Poliisikoiralaitos hankkii vuosittain noin 50 poliisikoiraksi koulutettavaa koiraa. Yleisimmät poliisikoiran käyttötarkoituksessa hyödynnetyt koirarodut ovat saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois.

Poliisikoirina käytetään myös monia muita rotuja, kuten terriereitä, labradorinnoutajia sekä bordercollieita. Yleensä koirat ovat pentuja tai 1-2-vuotiaita aikuisia. Aikuiselle koiralle suoritetaan sisääntulotarkastus, jonka läpäistyään koira jää noin kuukaudeksi koeajalle. Koeajan jälkeen koiran koulutus alkaa, kunhan se on terve ja ominaisuuksiltaan sopiva poliisikoiraksi. Millainen koira on sopiva poliisikoiraksi? Pienistä pennuista voi olla vaikeaa sanoa, että sopiiko juuri kyseinen koira poliisikoiraksi, mutta se selviää aina koulutuksen edetessä. Kuitenkin pentuja pyritään arvioimaan muun muassa niiden vanhempien kautta sekä teettämällä niillä yksinkertaisia tehtäviä. Poliisikoiraksi sopii terve, rohkea, utelias sekä muutenkin hyväluonteinen koira. Hyvin harvoissa tapauksissa huomataan, että koira ei olekaan sopiva poliisikoiraksi. Silloin on yleensä kyse liiasta arkuudesta. Jos koira ei sovi poliisikoiran työhön, voi koiraohjaaja halutessaan ostaa koiran itselleen tai koira myydään tarkoin valitulle ostajalle.

Elämää poliisikoirana                                                               

Kuva: kayttobelgi.info

Elämä poliisikoirana tarjoaa koiralle paljon aktiviteetteja ja virikkeitä. Ensimmäiset kuukaudet koiranpentu viettää tavallista pennun elämää ohjaajansa kotona. Joitakin asioita, kuten nenänkäyttöä, lopetellaan pennunomaisten leikkien avulla. Kun pentu kasvaa muutaman kuukauden ikäiseksi, alkaa kaksi ja puoli vuotta kestävä koiran ja ohjaajan yhteinen peruskoulutus. Koulutuksen loputtua koiralle tehdään käyttöönottotarkastus. Tämän jälkeen poliisikoiralaitos tarkistaa kunkin koiran aina kahden vuoden välein. Poliisikoira asuu ohjaajansa kotona perheenjäsenenä ja käy yhdessä ohjaajansa kanssa töissä. Poliisikoirien terveyttä seurataan jatkuvasti ja niiden kunnosta pidetään todella hyvää huolta. Poliisikoirat eläköityvät ansaitusti noin 10 vuoden iässä ja viettävät sen jälkeen leppoisia eläkepäiviään tavallisesti ohjaajiensa kotona.

Peruskoulutus ja erikoiskoulutus
Poliisikoirat koulutetaan joko partiokoiriksi tai erikoiskoiriksi. Partiokoirat ovat niin sanottuja monikäyttökoiria, joiden peruskoulutus koostuu viidestä erilaisesta osaalueesta. Niitä ovat hallittavuus, suojelu eli voimankäyttö, jäljestäminen, henkilöetsintä sekä esine- ja rikospaikkaetsintä. Peruskoulutuksen lisäksi koirat koulutetaan hallitsemaan yksi erikoiskoulutusalue. Erikoiskoiraohjaajien koulutus kestää noin 1,5 vuotta ja partiokoiraohjaajien n. 1 vuoden. Poliisikoiraohjaajien koulutus Suomessa on huippuluokkaa.  Poliisien erikoiskoirat on koulutettu hallittavuuden lisäksi yhteen erikoistehtävään. Erikoiskoiranohjaajat toimivat vain omalla erikoistumisalueellaan. Erikoistumisalueita on huumausaine-etsintä, räjähdysaine-etsintä, ruumisetsintä sekä palavien nesteiden etsintä. Uusin erikoistumisalue on rahan etsintä. Kaikki rahakoirat ovat aikaisemmalta koulutukseltaan erikoishuumekoiria ja ne toimivat poikkeuksellisesti erikoistumisalueensa lisäksi muissakin poliisikoiratehtävissä. Suomessa on useampi rahakoira ja ne ovat valtakunnallisessa käytössä, eli niitä voidaan hyödyntää eri puolilla maata.

Puukoniskuista selvinnyt poliisikoira

Kuva: Helsingin Sanomat/ Kuvassa Köpi

Yksi Suomen luultavasti tunnetuimmista poliisikoirista on belgianpaimenkoira malinois Börje, joka joutui kuuden puukoniskun kohteeksi ja palasi silti työtehtäviinsä. Vuonna 2016 Börje nappasi Loviisan raa’asta henkirikoksesta epäillyn miehen pimeässä metsässä. Börjen ohjaaja, vanhempi konstaapeli Markku Järveläinen, oli vain muutaman metrin päässä, mutta ei kyennyt estämään miehen tekoa. Puukotuksen jälkeen Börje jäi maahan makaamaan täysin liikkumattomana. ”Näin, että se hengitti. Ja kun hälytysajoneuvo ajoi ohi pillit soiden, Börjen korvat nousivat pystyyn aivan kuin se olisi taas valmiina töihin.” Järveläinen kertoo. Börjen tilanne vaikutti huonolta. Sen tulevaisuus oli epävakaa ja edessä oli suuri leikkaus. Moni koira ei olisi selvinnyt tapahtuneesta. Sinnikäs Börje kuitenkin istui partioautossa jo muutamaa viikkoa leikkauksen jälkeen ja hieman yli kuukautta myöhemmin se oli täysin toipunut ja takaisin töissä aivan kuin ennenkin. Tapauksen seurauksena poliisikoirille kehitettiin uudenlaiset suojaliivit. Börje myös palkittiin vuoden poliisikoiraksi vuonna 2016.

Poliisikoirien asema tulevaisuudessa
Nykypäivänä poliisikoirat ovat korvaamaton apu erilaisissa tehtävissä. Tulevaisuuden suhteen on arvioitu, että poliisikoiria tullaan hyödyntämään poliisien apuna luultavasti jopa enemmän kuin nykyään. Myös koulutuksia tullaan varmasti laajentamaan erityisesti erikoiskoulutusten osalta.

Hämeenlinnan Rinkelinmäellä olevat tilat ovat remontissa ja Poliisikoiraopisto evakossa Kiipula-Säätiön tiloissa Janakkalassa. Opiston tilat Rinkelinmäellä luovutetaan takaisin Poliisikoiraopiston käyttöön entistä ehompina, vuoden 2022 aikana. Toimitus kiittää Mikko ansiokkaasta esitelmästä!