Syyskuun kuukausikokous

Kesä on taittunut syksyksi ja kerhomme toiminta käynnistynyt kokouksella 26.09.2019 perinteisesti Pro Agrian ”Karjatalolla” Urheilutie 6 C, 01301 Vantaa, lukuisten reserviupseeriveljien läsnä ollessa. Liekö prikaatikenraali Pentti Airion esitelmä Sotilaskotityöstä Suomessa saanut jäsenistöä liikkeelle.

Kuva: Mika Kuokkanen

Kuva: Mika Kuokkanen

Reserviupseeri-illan aluksi kerhomme puheenjohtaja Ahti Pohjonen jakoi Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitalit kerhomme ansioituneille ja aktiivisille jäsenille Pertti Ratialle ja nuorisoupseerina toimivalle Marko Voutilaiselle. Ansiomitalilla huomioi-minen tuntui olevan iloinen ja positiivinen yllätys molemmille saajille. Toimitus onnittelee mitalin saajia!

Kuva: Mika Kuokkanen

On kulunut yli 100 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset sotilaat pääsivät nauttimaan sotilaskodin antimista suomalaisessa sotilaskodissa Vuorikadulla Helsingissä, kertoi esitelmässään TiRUK:n kk-kokouksessa 26.09.2019. sotatieteiden tohtori, prikaatikenraali evp. Pentti Airio, joka toimi vuosina 1993 – 1996 Sotilaskotiliiton yhteysupseerina. Esitelmässään Airio kertoi mm. siitä merkittävästä työstä, jota maamme vanhin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö on yhtäjaksoisesti yli 100 vuoden aikana tehnyt Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen rinnalla suomalaisen sotilaan hyväksi. Sotilaskotitoiminta ei kuitenkaan ole aina ollut niin itsestään selvää kuin se on nykypäivänä, totesi Airio puheenvuorossaan. Varusmiehet ovat saaneet kahvia ja munkkia sotilaskodeista Suomessa jo Sotilaskotitoiminnan käynnistymisen 07.05.1918 jälkeen nykyisessä Hotelli Arthurin tiloissa Helsingin Vuorikadulla. Ajatus sotilaskodeista tuli Suomeen useampaa väylää pitkin. Toiminnan perusteet ovat tulleet pitkälti kirkollisesta lähetystyöstä.

– Nuorten miesten kristilliset yhdistykset harrastivat lähetystyötä muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa, kertoo Sotilaskotityötä 100 vuotta -kirjan kirjoittanut Pentti Airio. Näiden lisäksi vaikutteita saatiin Saksasta, jossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi vahvoja sotilaskotiverkostoja, joihin myös suomalaiset jääkärit pääsivät tutustumaan ollessaan siellä kouluttautumassa. – Sotilaskotien avulla tavallisen varusmiehen ankeaan arkeen pyrittiin saamaan viihtyvyyttä ja kodin tuntua, Airio tähdentää. Suomalainen sotilaskotitoiminta ei kuitenkaan tarkoita kristillistä sisälähetystyötä, vaan se on suomalaisten naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Merkityksellisin tapahtuma toiminnan historiassa oli Sotilaskotiliiton perustaminen vuonna 1921.
– Silloin otettiin samat toimintaperiaatteet ja arvot koko valtakunnan alueella käyttöön. Liitto on johtanut kaikkien sotilaskotiyhdistysten toimintaa sotien läpi aina nykypäivään saakka, Airio avaa. Välirauhan aikana vuonna 1940 perustettiin viisi sotilaskotien keskuselintä kuhunkin armeijakuntaan. Tämä tarkoitti sotilaskotityön yhdistämistä kenttäarmeijan toimintaan. – Tärkeä käännekohta oli, kun puolustusministeriöltä tuli vuonna 1956 päätös rakennuttaa jokaiseen varuskuntaan omat tilat sotilaskodeille. Sen seurauksena syntyi 1960-luvulla kolme isoa sotilaskotia Säkylään, Vekaranjärvelle ja Kajaaniin varuskuntien yhteyteen, valottaa Airio lopuksi. Toimitus kiittää esitelmöitsijää ansiokkaasta ja valaisevasta esityksestä.